Aikaisemmin keväällä tein Firstbeat-hyvinvointimittauksen, koska halusin selvittää, miten oikeasti voin. Minua kiinnosti, mistä tai missä tilanteissa stressaan ja palaudunko tarpeeksi hyvin päivän ja yön aikana.

Useimmissa tilanteissa stressin kyllä tiedostaa ja stressitekijät tunnistaa, mutta hyvin usein kropan omat puolustusmekanismit mahdollistavat sen, että ihminen toimii normaalisti niistä huolimatta. Ja kyllähän sen tuntee kropassa, jos ei kunnolla palaudu, mutta yleensä vasta silloin, kun on jo liian uupunut. Allekirjoittanut on ainakin tämän suhteen guilty as charged.

Tosiaan, tuo oman kropan kuuntelu on minulle vielä melko uusi asia (vaikka ikää on jo yli 30), niinpä tällainen puhtaaseen dataan perustuva hyvinvointianalyysi on erinomainen tapa saada objektiivista tietoa siitä, mikä sen oman hyvinvoinnin laita oikeasti on.

Firstbeat-mittaus

Mittausta varten valitsin ajankohdaksi tyypillisen loppuviikon, sillä mittaukseen on hyvä sisällyttää pari työpäivää ja vapaapäivän:

• Torstaina oli tavallinen 8 tunnin toimistotyöpäivä, tunnin hieronta, kauppareissu, mealpreppailua, sekä 7 tunnin yöunet. 
• Perjantaina oli 8 tunnin toimistotyöpäivä, kokkailua, TV:n katsomista, illalla tunnin rauhallinen kävelylenkki, sekä 8,5 tunnin yöunet. 
• Lauantaina kävin kiipeilemässä tunnin ajan, syömässä kavereiden kanssa, tein blogia eli valokuvasin pari tuntia ja kirjoittelin pari tuntia, sekä nukuin 8 tunnin yöunet. Eli aika leppoisa setti kaiken kaikkiaan.

Itse mittaus oli hyvin helppo tehdä. Mittauslaite kiinnitettiin rintaan kolmeksi vuorokaudeksi ja se mittasi sykevälivaihtelua koko mittauksen ajan. Suihkuun mennessä otin laitteen pois, ja vaihdoin irrotetut mittauspäät uusiin. Kolmen päivän ajan pidin myös päiväkirjaa niin, että merkitsin mahdollisimman yksityiskohtaisesti, mitä olin milloinkin tekemässä. Tämä helpotti myöhemmin tulosten analysointia.

Firstbeat-analyysin tulokset

Mitä tekemäni Firstbeat-mittaus sitten kertoi voinnistani, palautumisestani ja voimavaroistani? No ainakin sen, että voimavarani laskevat laskemistaan eikä palautumista tapahdu päivisin. Hyvänä nukkujana ajattelin, että no öisin ainakin palaudun tosi hyvin. Mutta ei. En näköjään palaudu öisinkään tarpeeksi.

Hyvinvointini sai pisteitä huimat 38/100, joilla ei olisi kouluaikoina kyllä läpäissyt yhtäkään koetta:

Kuten kuvasta näkyy, ei päivisin kauheasti vihreää näytä olevan, silloinkin kun pitää työpäivän aikana taukoja tai rentoutuu kotona TV:n ääressä. Kaikki kolme päivää saivat stressin ja palautumisen tasapainopisteitä kolmisenkymmentä ja unen palauttavuuspisteitä vähän päälle neljäkymmentä sadasta. Parantamisvaraa siis on.

Mikä yllätti? Vai yllättikö mikään?

Kun tein Firstbeat-hyvinvointianalyysin, elämäntilanteeni oli paljon stressaavampi kuin nyt. Perheessäni tapahtui ikäviä asioita, joihin en pystynyt itse vaikuttamaan, mikä aiheutti huolia ja turhautumista. Lisäksi, tunsin oloni kuormittuneeksi töissä, mikä näyttäytyi huonona keskittymisenä ja työtehon laskuna. Hyvinvointianalyysin huono tulos oli siis odotettavissa, mutta muutama asia tuloksissa kyllä yllätti.

Minut yllätti stressireaktioiden tuntimäärä päivässä, nimittäin se vaihteli 15 ja 16 tunnin välillä. Eli suurin osa päivästäni oli stressaavaa, vaikka en sitä sellaisena kokenut. Myös palautumiseen käytetyt tunnit yllättivät, sillä ne olivat viiden luokkaa, joista neljä tapahtui unen aikana. Kun oikein miettii, niin ei kuulosta riittävältä.

Se, mikä ei yllättänyt, oli kokonaiskulutukseni. Työpäivänä, jona en harrastanut mitään liikuntaa, se oli 2300 kcal, työpäivänä, jonka päätteeksi tein tunnin kävelylenkin, se oli 2600 kcal ja vapaapäivänä, johon sisältyi sykettä nostattava liikuntasuoritus (tässä tapauksessa kiipeily), kokonaiskulutukseni oli vähän yli 3000 kcal.

Mitä muutoksia hyvinvointianalyysin jälkeen?

Firstbeatin henkilökohtaisen palautteen aikana sain hyviä neuvoja siihen, miten saisin nostettua hyvinvointianalyysin kokonaispisteitä. Sen sijaan, että liikkuisin enemmän tai kovempaa, minun tulisi parantaa palautumista ja unta, sekä laskea stressitasoja. Treenaamisen kokonaismäärää tulisi laskea ja viikkoon tulisi sisällyttää enemmän kuntoa ylläpitävää liikuntaa, kuten kävelyä ja muuta pk-sykealueella tapahtuvaa liikkumista.

Viimeisen 3 kuukauden ajan olen keskittynyt noudattamaan näitä neuvoja parhaani mukaan. Kun ennen menin nukkumaan yhdentoista-kahdentoista maissa, niin nyt yritän päästä sänkyyn jo kymmenen aikaan, jotta saisin nukuttua vähintään 7 tunnin yöunet. Latasin sovelluksen, johon merkitsen päivittäin, montako tuntia yön aikana olen nukkunut, ja keskiarvo on tällä hetkellä 7,25h. Olen myös vähentänyt kovilla sykkeillä treenaamista ja lisännyt kävelyä. Jos ennen kävin kävelyillä pari kertaa kuukaudessa, niin nyt käyn pari kertaa viikossa. Olen myös alkanut pitää oikeasti kevyitä viikkoja kerran kuukaudessa, jolloin teen vain muutaman kevyen treenin, jotta kroppani palautuu paremmin.

Juuri nyt tilanne on aika hyvä ja voin mielestäni paljon paremmin. Aion tehdä hyvinvointianalyysin uudestaan syksymmällä, jotta näen, onko näillä muutoksilla vaikutusta ja kuinka suuria.

Jos mietit, pitäisikö sinunkin tehdä tällainen mittaus, niin ehdottomasti kannattaa, mikäli palautuminen, stressinhallinta, painonhallinta, unen laatu yms kiinnostavat. Esimerkiksi jos epäilet, että palautumisessa on ongelmia, tai yrität pudottaa painoa, mutta mitään muutoksia ei tapahdu, niin hyvinvointianalyysi voi valottaa, missä ongelma voisi piillä.

❤

Elina

SEURAA BLOGIANI MYÖS SOMESSA:

FACEBOOK

INSTAGRAM